Oulun varavesi-asia sisältää vielä paljon kysymyksiä

Oulussa on suurista kaupungeista huonoiten hoidettu varaveden hankinta. Varavettä tarvitaan tilanteessa, jossa päävesilähteen käyttö jostain syystä estyy. Oulun Vesi liikelaitos on viitisentoista vuotta tavoitellut Oulujoen rinnalle toista vesilähdettä Pudasjärven ja Utajärven alueilla olevasta Viinivaaran luontoalueesta, mutta asia ei ole edennyt. Viimeksi vuonna 2012 Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi esitetyn lupa-anomuksen ja palautti asian takaisin käsittelyyn.

Tämän vuoden (2014) aikana on ollut käynnissä usean vaihtoehdon vertailu, joista yliopisto teki ns. monitavoitearvion, jossa loppusuoralla oli neljä vaihtoehtoa: Iijoki (VE0+), Viinivaara (VE1), Yli-Iin pohjavesialue (VE2) ja kokonaan Uuden Oulun omilla alueilla olevien pohjavesien hyödyntäminen (Hajautettu, VE3). Näistä VE2 ja VE1 arvitoitiin lupaavimmiksi.

Oulun Vesi liikelaitoksen johtokunta päätti elokuisessa kokouksessaan valita Hajautetun (VE3) vaihtoehdon Oulun varavesiratkaisuksi.

Asiaa käsiteltiin Kaupunginhallituksen 15.09.2014 kokouksessa, jossa apulaiskaupunginjohtaja Matinheikki puolestaan esitti Viinivaaran (VE1) valintaa, mutta asia päätettiin jättää pöydälle jotta valtuustoryhmät voivat tehdä asiasta kysymyksiä. Asian on tarkoitus edetä kaupunginvaltuustolle vielä lokakuussa.

Ohessa Oulun Perussuomalaisten valtuustorymän tekemät kysymykset:

 

Kysymyksiä Oulun vedenhankinnasta

Vaasan hallinto-oikeuden päätös

Miksi Pöyry ja siten Oulun vesi vetoavat Vaasan hallinto-oikeuden käsittelyssä ilmenneeseen eriävään mielipiteeseen, sen sijaan harvoin Vaasan hallinto-oikeuden varsinaiseen päätökseen?

Kuntien ja alueiden lausunnot

Miksi KH:n esitysmateriaalissa 15.9.2014 ei ole Pudasjärven, Utajärven, Timosen yhteismetsän ja Yli-Iin sekä Ylikiimingin suuralueiden lausuntoja?

Vuoden 2012 vesilaki

Miksi KH:n esitysmateriaalissa 15.9.2014 ei ole lakimiesten lausuntoa uuden vesilain vaikutuksista asiaan?

– Mielestämme tällaisen lausunnon tulisi sisältää vedenhankinnan näkökohdat toisen kunnan alueelta sekä uuden vesilain vaatimukset tarvittaville mm. Natura, YVA ja SOVA –selvityksille sekä pohjavesimallinnuksille.

Nykyiset luvat Uudessa Oulussa

Kuinka paljon Uuden Oulun alueella on enimmillään luvitettua pohjavettä tällä hetkellä? Ja mitkä ovat nämä luvitetut ottamot?

Vesivarastot

Mikä on Oulun kaupungin vesitornien (5 kpl) ja valmiiden tai suunnitteilla olevien vesisäiliöiden kapasiteetti kuutiometreinä?

Arkala

Arkalassa on Pöyryn (Oulun Vesi 18.12.2013 taulukko 3 sivu 13) lausunnossa 2 500 m3/vrk vettä. Voiko tämä olla osana niin sanottua Hajautettua vaihtoehtoa (VE3)?

– Matkaa Kiiminkiin on noin 10 – 15 km.

Kiiminki

Mikä on kykyinen Kiiminki – Oulu -välin putkikoko ja –kapasiteetti? Kuinka paljon kriisitilanteessa on Kiimingin kautta (Kiiminki, Ylikiiminki, Arkala, Haukipudas) saatavissa vettä jos runkoputkea Oulun – Kiimingin välillä isonnetaan?

Haukipudas – Kiiminki

Mikä on Haukiputaan ja Kiimingin välisen yhteyden putkikoko ja kapasiteetti?

Muhos – Oulu

Muhokselta Pikkaralaan on putkiyhteyksiä. Minkä kokoisia nämä putket ovat ja mikä on yhteyden kapasiteetti?

– Halutaan ymmärtää vedenhankinnan ja – siirtomahdollisuuksien kokonaistilannetta alueellamme. Tässä tapauksessa välillä Muhos – Oulu

Kempele

Mitkä putkiyhteydet ovat Oulun ja Kempeleen välillä (Kokkokangas, Pikkarala ym. myös); putkikoko ja kapasiteetti? Kempeleeltä on putkiyhteydet Muhos-Tyrnävälle. Kuinka paljon laskennallisesti kriisitilanteessa on Kempeleestä ja Tyrnävältä saatavissa vettä, jos Kempeleen – Oulun yhteys (n. 10 km) rakennetaan riittävän hyväksi?

– Ajattelemme, että kriisitilanteessa tulee pyrkiä kuntien yhteistyöhön

Yhteistyö naapurikuntien kanssa

Miksi Oulun Vesi ei harjoita yhteistyötä naapurikuntien kanssa vedenhuollon varmistamiseksi kriisitilanteessa?

Kolmen pohjavesivaihtoehdon (VE1, VE2, VE3) lisätutkimukset

Paljonko maksavat ja kuinka kauan vie aikaa asian käsittelyssä esitetyt oheisten vaihtoehtojen samanaikaiset lisätutkimukset päätöksenteon pohjaksi?