Talouden kääntyminen riippuu siitä, voittaako PS vaalit

Talouden kääntyminen kasvuun ja velkaantumisen voittaminen riippuu siitä, voittavatko perussuomalaiset vaalit. Näin linjasi perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini Ilta-Sanomien tv-tentissä.

Haastattelijat kysyivät, pettikö Soinilta kantti, kun puolue esitti vaaliohjelmassaan vain 2-3 miljardin leikkausta. Valtiovarainministeriö on puhunut kuudesta miljardista, josta neljä miljardia kohdistuisi valtion ja loput kuntien menoihin.

– Ei pettänyt kantti, vaan jos tehdään yhdellä vaalikaudella noin massiiviset leikkaukset, se leikkaa kulutuskysyntää ja ostovoimaa sillä tavalla, että Suomen suunta ei käänny. Tavoitteen pitää olla tietenkin, että velkaantuminen taittuu, Soini vastasi.

Talouskasvua varjeltava
liialta leikkaukselta

Hiillostus jatkui ja Soinille huomautettiin, ettei tavoite täyty tällä leikkauksella.

– Kyllähän 2-3 miljardia euroa on hyvä tulos, jos siihen päästään vaalikauden aikana, Soini puolusti.

Entäpä kun vaje on 10 miljardia?

– Niin, mutta sitten kun saadaan talouskasvu päälle, rako supistuu. Se on sen varassa, voittavatko perussuomalaiset vaalit.

Autoveron lasku tuo
dynaamisia vaikutuksia

Soinia grillattiin myös vaaliohjelman houkutuksista, kuten autoveron laskusta. Perussuomalaiset esittävät leikkauksia mm. maahanmuuttoon, kehitysapuun ja sotu-kuluihin. Autoveron poisto veisi tuloista miljardin, energiaveroja laskettaisiin sadoilla miljoonilla ja puolustusmenoja lisättäisiin. Soinilta tentattin, eikö lisämenoja tule jo yhtä paljon kuin säästöjä esitetään.

– Tuo on kyllä tosi lyhyttä matikkaa – eihän sitä noin pidä ajatella. Otetaanpa vaikka tämä autovero, kun siitä tulee niin paljon pulinaa: nyt meillä on 25 000 valitusta käyttöautoista ja 300 virkailijaa Trafissa.

– Autoverohan on ihmisille. Jos raha säästyy, he kuluttavat sen johonkin muuhun tai turvallisempiin autoihin. Yksi liikennekuolema maksaa kaksi miljoonaa euroa. Ympäristöstä aina vouhotetaan, että sitä pitää suojella. Miksi sitten pitää ajaa vuoden 1994 Opel Corsalla? Soini kysyi.

Jäsenmaksuista voi
ja pitää yrittää säästää

Haastattelijat yrittivät kyseenalaistaa perussuomalaisten pyrkimyksen säästää noin 300 miljoonaa euroa EU-jäsenmaksuista sillä perusteella, että EU-maksujen rahoituskehyksistä olisi päätetty sitovasti vuoteen 2020 saakka.

– No EU:ssahan sanotaan, että maat eivät saa olla toistensa veloista vastuussa ja kymmenen vuotta ovat olleet. Jäsenmaksujen palautusta ovat saaneet Iso-Britannia, Hollanti, Ruotsi ja Tanska, mutta Suomi ei ole edes hakenut.

– Miksi se kaikilta muilta onnistuu ja me emme ole edes hakeneet? Me lähdemme siitä, että se onnistuu. Tänäkin vuonna Suomi maksaa 132 miljoonaa brittien jäsenmaksuosuutta. Eikö se kuulu heidän maksettavakseen? Soini kysyi.