Oulu talousarviopuheemme vuodelle 2016
Yleinen taloustilanne
Nyt kuntaliitoksen jälkeisellä valtuustokaudella taloudellinen tilanne Suomessa ja Euroopassa jatkaa alamäkeään. Valitettavasti Suomen tilanne on vielä huonompi kuin muualla, vaikka merkkejä paremmastakin on näkyvissä. Hieman tähän liittyen; onneksi edes Ruotsi päätti pysyä euron sijaan omassa valuutassaan, ja mm. sen takia heidän talous tuo meillekin vientimahdollisuuksia.
Vaikka ennenkaikkea itse voimme kaikissa tilanteissa eniten vaikuttaa omiin asioihimme, niin sopii toivoa, että hallituksemme tavoitteet purkaa byrokratiaa, poistaa kannustusloukkuja ja lisätä yritysten toimintamahdollisuuksia toteutuisivat, jotta myös pohjoinen alueemme kääntyisi paremmalle tielle.
Vaikka taloustilanne on heikko, niin meidän täytyy muistaa, että pelkästään leikkaamalla ei tilannetta saada korjattua. Toivokaamme esimerkiksi, että saatavat uudet liiketilat keskustassa elävöittävät kaupunkiamme. Ja että voimalainvestoinnit tuovat yrityksille ja siten ihmisille työtilaisuuksia. Elinkeinoelämän ja elinvoimaisuuden kannalta kaupungin tärkein tehtävä onkin toimia mahdollistajana.
Oulun tilanne
Kokonaisuutena Nokian ja Microsoftin jäljiltä ICT-ala on onneksi kehittynyt myönteisesti, vaikka talouden laskusuhdanteen takia kaupungin kokonaistyöllisyys on edelleen heikentynyt.
Kaupungin tuleekin toimillaan mahdollistaa sekä elinvoimaisuuden lisäämiseen että toisaalta syrjäytymisen ehkäisyyn esimerkiksi nuorissa ja pitkäaikaistyöttömissä. Nuoriin panostaminen on äärimmäisen tärkeää. Toivokaamme että kaikille alueen nuorille löytyy jokin paikka koulutuksen, työelämän tai vaikkapa kolmannen sektorin alueella.
Kouluverkko
Vaikka ryhmät päätyivät neuvotteluissaan hylkäämään ns. kampuslukiomallin ja päätymään tässä vaiheessa kouluverkkoselvitykseen, niin kampuslukiomallia on silti vertailun vuoksi syytä arvioida.
Tuossa mallissa esitettiin, että vähentämällä lukioiden määrää, saadaan toimintamenoihin säästöjä 2 miljoonaa euroa vuodessa. Kuitenkaan ei esitetty miten nuo säästöt syntyisivät noilla isommilla kouluilla. Opetushallituksen tilastojen mukaan lukioiden kulut oppilasta kohden ovat pienimmillään noin 300 oppilaan kouluissa. Mallia esitettäessä annettiin ymmärtää, että esimerkiksi entisten kehyskuntien kolmesta lukioista luovuttaessa juuri noihin lukioihin saadaan kaupungin lisääntyviä peruskoululaisia oleellisesti sijoitettua. Kuitenkin noin 80 prosenttia tuosta kasvusta arvioidaan tapahtuvan kanta-Oulussa, mm Hiukkavaarassa.
Entisten kehyskuntien lukiot ovat tarkoituksenmukaisia ja hyvässä kunnossa, miksi pitäisi alkaa korjaamaan jotain, joka ei ole rikki. Voi myös muistuttaa kaupungin erikoisesta ajattelusta, jossa valtiolle ja perheille tulevia vaikkapa matkakuluja ei lasketa miksikään. Keskittäminen näyttäisi olevan usein itsetarkoitus. Kysymyslistaa voisi jatkaa.
Jos kuitenkin vaikkapa kanta-Oulun alueen lukioverkkoa tiivistämällä saadaan luvattuja kymmenien miljoonien säästöjä investoinneissa, niin selvityksen tuloksiin tulee suhtautua vakavasti.
Kokonaisuutena kouluverkkoselvitys on tarpeellinen. Mutta aikataulu on hyvin kriittinen esimerkiksi Jäälin ja Salonpään lähikoulujen kiireellisten toimenpiteiden osalta.
Hyvinvointi
Vuosi sitten remonttiryhmässä käytiin läpi hyvinvointikeskusten määrä ja sijainnit. Nämä ovatkin lähteneet kohtuuhyvin käyntiin. Sen sijaan hyvinvointipisteiden määrittely jäi kesken, eikä tätä ole vielä ainakaan poliittisten päättäjien toimesta linjattu. Yhtenä isona kysymyksenä on Rajakylän ja Kaijonharjun nykyisten terveysasemien kohtalo tulevaisuudessa. Virkamiesten esityksissä nämä molemmat aikanaan loppuisivat ja asiakkaat ohjattaisiin Tuiraan.
Tuiran hyvinvointikeskukseen ollaankin investoimassa viitisen miljoonaa euroa muutoskuluina, jotta lisääntyvä asiakasmäärä saadaan otettua vastaan. Itselleni on epäselvää, milloin tätä kokonaisuutta on päätetty. Asiassa tuleekin edetä harkitusti ja keskustelujen kautta.
Johtamisjärjestelmä
Tulevana vuotena toteutetaan ja tehdään linjauksia johtamisjärjestelmän uudistamisesta. Tuossa tavoitellaan tehokkuutta, selkeyttä ja hallintoportaiden vähentämistä.
Perussuomalaisten mielestä on myös tärkeää että asiakasrajapinnassa oleville ihmisille tulisi oikeasti vaikutusmahdollisuuksia omiin töihinsä.
Eräs suuri kysymys on tuleva kaupunginvaltuustomme koko seuraavalla valtuustokaudella. On esitetty, että valtuuston kokoa tulisi laskea uuden kuntalain mahdollistamalla tavalla, koska Sote-uudistuksen myötä kaupungin tehtävät vähenevät jatkossa. Perustelu on Perussuomalaisten mielestä järkevä.
Mutta haluamme odottaa, että tiedämme ja ymmärrämme muuttuneen tilanteen ja saamme myös varmuuden toteutuksen ajankohdasta. Tämän takia mielestämme tulevan valtuuston kokoa ei tulisi vielä muuttaa, vaan palata asiaan kun seuraavan valtuustokauden aikana Sote-järjestelmä on saatu käyttöön.
Yhdyskuntarakenne
Kuusisaaresta on esitetty hieno suunnitelma sen virkistyskäytön edistämiseksi. Toivomme, että myös Hietasaaren saarikokonaisuuden matkailu, virkistys- ja erilaisten luontoelämysten tarjonnat kehittyisivät ja lisääntyisivät. Tämä edellyttää tasapainoilua monien asioiden välillä ja tämän takia esimerkiksi uutta asuntorakentamista emme kannata Hietasaaren kokonaisuuteen.
Saman näkökohdan laajennuksena muistutamme vielä Oulun merellisyydestä nimenomaan veneilyn, vesilläliikkumisen ja meritapahtumien näkökulmasta. Tämä puoli on viime vuosikymmeninä ollut huonossa jamassa, mutta onneksi tässä näyttäisi olevan jonkinlainen käänne tapahtumassa.
Merellisyyteen voidaan ajatella liittyvän myös kiinnostava ajats Kempeleenlahden ylitystiestä. Tämä voisi muodostaa toimivan kokonaisuuden tulevan Hailuodon pengersillan kanssa.
Ja lopuksi: Muistakaamme sotiemme veteraaneja, sekä nyt itsenäisyyspäivänä, että tietenkin myös muulloin.
Oulun Perussuomalaisten valtuustoryhmä